”Saattaa lisätä…, saattaa vähentää…, on yhteydessä…, saattaa pienentää riskiä…, voi aiheuttaa…”,

Tämän kaltaisia raflaavia otsikoita saamme usein lukea lehdistä. Yleensä ravitsemuksen ja ruokavalioiden yhteydessä käytettäessä niillä viitataan erilaisten ruokavalioiden tai -aineiden terveysvaikutuksista. Tällaiseen muotoon kirjoitettuna ne ovat kuitenkin vain olettamuksia, hypoteeseja ja assosiaatioita, jotka eivät kerro mitään syy-seuraus suhteesta eli kausaalisuudesta. Kielellisesti ne ovat kuitenkin kirjoitettu ikään kuin kausaaliseen asuun, mikä hämmentää tavallista ihmistä.

Jotta voidaan todistaa jonkin asian kausaalisuus, se on osoitettava kontrolloidussa tutkimuksessa.

 

”Korrelaatio (jokin on yhteydessä johonkin) ei kerro syy-seuraussuhteesta (kausaalisuudesta) mitään”.

Tieteellisen toiminnan perusteet/Dosentti Jan Wikgren, Jyväskylän yliopisto

 

Tässä on yksi esimerkki suorasta korrelaatiosta, joita ravitsemus epidemiologisessa* tutkimuksessa käytetään: Mitä enemmän Hollywood näyttelijä Nicolas Cage esiintyi elokuvissa vuosina 1999-2009, sitä enemmän ihmisiä hukkui uima-altaaseen.*Epidemiologinen tutkimus tutkii terveyttä ja terveyteen liittyvien tekijöiden esiintyvyyttä, yhteyksiä ja syitä väestötasolla (Wikipedia).

Ravitsemustutkimus

Ravitsemusepidemiologinen tutkimus tutkii ruokavalion ja sairauksien yhteyttä. Sen avulla pyritään tekemään poliittisia päätöksiä väestölle annettavista ravitsemuksellisista ohjeistuksista kuten esimerkiksi ravitsemussuositukset. Onnistumiset epidemiologisessa tutkimuksessa ovat olleet valitettavasti erittäin harvinaisia, ja kun ravitsemusepidemiologisia väittämiä on myöhemmin testattu kontrolloiduissa tutkimuksissa (RCT), ne ovat olleet 80 %:sti virheellisiä (Young ja Karr 2011).

Vaikka epidemiologiset tutkimukset ravitsemuksesta ovat olleet pettymyksiä kerta toisensa jälkeen, media rakastaa vetää niistä raflaavia otsikoita. Tunnetuin esimerkki ovat tutkimukset kananmunasta. Välillä kanamunansyönti on vaarallista, välillä se on terveellistä sitten taas vaarallista. Tämä on johtanut suureen kritiikkiin tieteenalan johtavien tutkijoiden keskuudessa.

Ravitsemusepidemiologisen tutkimuksen puolustajat yleensä väittävät, että tutkimusten on tarkoitus tuottaa hypoteeseja, joita toiset tutkijat voivat tutkia myöhemmin satunnaistetuissa kontrolloiduissa tutkimuksissa. Tällä väitteellä ei todellisuudessa ole juurikaan mitään arvoa, koska nämä hypoteesit jäävät yleisesti tutkimatta kontrolloiduissa tutkimuksissa. Tämä johtuu siitä, että ne ovat usein epäuskottavia, koska biologiset taustat eivät tue väitteitä. Kun hypoteeseja on alettu  tutkimaan kontrolloiduissa tutkimuksissa, ne on yleensä heitetty ”romukoppaan” (Prasad et al. 2013). Tästä huolimatta epidemiologista ravitsemustutkimusta on käytetty terveyspolitiikassa ravitsemussuositusten tekemiseen ilman kontrolloituja tutkimuksia (Barbarawi et al. 2019).

 

”Tieteellisten tutkimusten julkaisijoilla on julkaisuharha (bias) tylsiin nollatuloksiin”

 

                                           -Dr. Vinay Prasad onkologi ja lääketieteellisen politiikan tutkija Kalifornian yliopisto

 

Aikanaan paljon julkisuutta saanut epidemiologinen tutkimus New England Journal of Medicinessa vuonna 1981 tutki kahvinjuonnin yhteyttä haimasyöpään (MacMahon et al.1981). Tutkimuksessa saatiin ”vahva” yhteys kahvinjuonnin ja haimasyövän välillä. Tämän tuloksen julkistamisen jälkeen ihmiset vähensivät huomattavasti kahvin juomista. Myöhemmät tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että tällaista yhteyttä ei ole (Turati et al.2012; Genkinger et al.2012). Itseasiassa kahvi saattaa jopa vähentää riskiä saada haimasyöpä osoitti Freedmannin tutkimus vuonna 2012 (Freedman et al. 2012). Samalla tavalla 80-luvun alussa tutkittiin eläin- ja ihmistutkimuksissa alfa-tokoferolin suotuisaa (E-vitamiinin yksi muoto) vaikutusta keuhokosyövän ehkäisyyn. Kuitenkin myöhemmät tutkimukset ovat osoittaneet, että alfa-tokoferolista ei ole hyötyä tässä käyttötarkoituksessa (The ATBC Cancer Prevention Study Group 1994). Muitakin vitamiineja ja lisäravinteita koskeneet tutkimukset ja niiden tulokset ovat olleet vähintäänkin ristiriitaisia (Kamangar, Emadi 2012). Tämä on johtanut hedelmien ja vihannesten roolin kyseenalaistamiseen syövän ehkäisyssä (Key 2011). International Food Information Council 2012 Food & Health Survey raportoi, että puolet amerikkalaisista kokee helpommaksi päätellä itse kuinka syödä terveellisesti, kuin kuunnella tai lukea miten syödä terveellisesti tutkimusten valossa.

Ravitsemusepidemiologisessa tutkimuksessa on löydetty lukemattomia yhteyksiä ruokavalion ja  kroonisten sairauksien, kuten syövän, välillä, mutta tuloksia ei ole pystytty toistamaan ja todentamaan kontrolloiduissa tutkimuksissa. Tämä herättää hämmennystä ihmisten keskuudessa ja on vaikea tietää, mitä kuuluisi syödä. On olemassa monia tekijöitä, joista johtuen ravitsemustutkimus ei pysty tuottamaan yhtä luotettavaa näyttöä kuin esimerkiksi infektiotautien epidemiologia. Näitä ovat muun muassa: 1) mittausvirheet; 2) kolmas tekijä (confounder factor); 3) ruoka-aineiden erilaiset kemialliset vaikutukset; 4) vaihtelevat suositusryhmät; 5) interaktiot; 6) vaihtelevat testausmenetelmät.

 

Lähteet:

1.Barbarawi M, Kheiri B, Zayed Y, et al. Vitamin D Supplementation and Cardiovascular Disease Risks in More Than 83 000 Individuals in 21 Randomized Clinical Trials: A Meta-analysis. JAMA Cardiol. 2019;4(8):765–776.

2.Freedman ND, Park Y, Abnet CC, Hollenbeck AR, Sinha R. Associa- tion of coffee drinking N Engl J Med. 2012; 366: 1891 – 1904.

3.Genkinger JM, Li R, Spiegelman D, Anderson KE, Albanes D, Berg- kvist L, et al. Coffee, tea, and sugar-sweetened carbonated soft drink intake and pancreatic cancer risk: a pooled analysis of 14 cohort stud- ies. Cancer Epidemiol Biomarkers Prev. 2012; 21: 305 – 318.

4.International Food Information Council Foundation. 2012 Food & Health Survey. Available from: URL: http://www.foodinsight org/ foodandhealth2012.aspx (Last accessed May 29, 2013)

5.Kamangar F, Emadi A. Vitamin and mineral supplements: do we really need them? Int J Prev Med. 2012; 3: 221 – 226.

6.Key TJ. Fruit and vegetables and cancer risk. Br J Cancer. 2011; 104: 6 – 11.

7.Prasad V, et al. (2013) Observational studies often make clinical practice recommendations: an empirical evaluation of authors attitudes. Journal of Clinical Epidemiology. Volume 66, issue 4, P361-366.E4, April 01.

8.The ATBC Cancer Prevention Study Group. The effect of vitamin E and beta carotene on the incidence of lung cancer and other cancers in male smokers. The Alpha-Tocopherol, Beta Carotene Cancer Preven- tion Study Group. N Engl J Med. 1994; 330: 1029 – 1035.

9.Turati F, Galeone C, Edefonti V, Ferraroni M, Lagiou P, La VC, et al. A meta-analysis of coffee consumption and pancreatic cancer. Ann On- col. 2012; 23: 311 – 318.5.

10.Young S.S., Karr A., (2011) Deming, data and observational studies: A process out of control and needing fixing. Significance. 8;116-120.