Me olemme kaikki kasvaneet siinä uskossa, että rasva ruokavaliossamme, kuten pekonissa tai juustossa kerääntyy automaattisesti rasvaksi elimistöömme. Rasvan syönti ei kuitenkaan ole syy lihavuuteen. Meidän on hyväksyttävä tämä tosiasia, jotta pääsisimme rasvan pelosta.
Hiilihydraatit, fruktoosi ja sokerit muuttuvat rasvaksi (SAFA) verenkierrossamme (hiilihydraatit -> maksa -> triglyseridit, de novo lipogeneesi). Tämä nostaa veren triglyseridipitoisuutta ja lisää merkittävästi riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Ravinnosta saatava rasva ei kulkeudu maksaan, vaan se pakkautuu kylomikroni lipoproteiineihin ja kulkeutuu lymfaattisen järjestelmän kautta rasvakudokseen, jollei sitä käytetä energiaksi. Ravinnosta saatava rasva ei siis ole syy esimerkiksi rasvamaksan syntyyn.
Tyydyttynyt rasva EI lisää kuolleisuutta sydän- ja verisuonitaudeissa
Tieteessä on julkaistu tällä hetkellä 17 meta-analyysia ja systemaattista katsausta (paras tieteellinen näyttö) siitä, että tyydyttynyt rasva ei lisää sydän -ja verisuonitauti kuolleisuutta. On myös olemassa paljon tieteellistä näyttöä siitä, että kun vähennämme hiilihydraatteja ruokavaliosta ja lisäämme rasvan määrää se on terveellisempää metabolisille sairauksille, kuten esimerkiksi tyypin 2 diabetekselle. Maailman huippu kardiologiaan perustuva julkaisija JACC (Journal of the American College of Cardiology) kävi vuonna 2020 läpi viimeisimmän parhaan tieteellisen näytön tyydyttyneen rasvan vaikutuksesta terveyteen (Astrup et al. 2020). Sen lopputulema oli, ettei ole mitään tieteellistä näyttöä siitä, että tyydyttynyttä rasvaa tulisi vähentää ruokavaliosta. Joten kun ravitsemusterapeutit, sydänliitto tai media esittää, että tyydyttynyt rasva on jotenkin epäterveellistä terveydelle, siihen ei ole tieteellistä perustetta.
Kasviöljyt (n-6) ovat kemiallisesti epävakaita
Toisin kuin meille on kerrottu, kasviöljyt ovat kemiallisesti epävakaita varsinkin silloin, kun niitä kuumennetaan pannulla. Ne hapettuvat helposti sadoiksi radikaalituotteiksi tuottaen myrkyllisiä yhdisteitä. Monityydyttymättömät rasvahapot (kuten soijapapu, auringonkukka, maissi- ja rypsiöljy) sisältävät paljon kaksoissidoksia, jotka reagoivat helposti hapen kanssa muodostaen hapettumistuotteita (pro-oksidantteja). Tämä oksidaatio aiheuttaa tulehdusta elimistössä (Omega 6 -> linoleenihappo -> gammalinoleenihappo -> dihomo-gammalinoleenihappo -> arakidonihappo -> COX1; COX2; lipoksigenaasit).
Jos haluat lisätä öljyä salaatinkastikkeeksi kannattaa valita oliiviöljy, koska se on suurimmaksi osaksi oleiinihappoa (C18:1) ja sisältää näin ollen vain yhden kaksoissidoksen. Oliiviöljy on huomattavasti vakaampi öljy, kuin paljon kaksoissidoksia sisältävät monityydyttymättömät kasviöljyt.
Ruuanvalmistukseen paras vaihtoehto on tyydyttynyt rasva. Tyydyttynyt rasva on kiinteää huoneenlämmössä ja kestää hyvin kuumentamista. Se ei sisällä lainkaan kaksoissidoksia, jolloin se ei myöskään hapetu helposti, eikä muodosta tulehdusta aiheuttavia hapettumistuotteita.
Kylläisyys
Rasva tuottaa kylläisyyttä. Kolekystokiniini (CKK) on ruoansulatuksen peptidihormoni, jota erittyy ohutsuolen alkuosan, pohjukaissuolen, limakalvon enteroendokriinisoluista. Se reagoi voimakkaasti rasvaan ja tuottaa sitä kautta erittäin paljon kylläisyyden tunnetta. Kun kylläisyys iskee päälle, niin ylensyöntiä ei pääse tapahtumaan. Tämä on yksi syy sille, miksi korkea rasvainen ruokavalio helpottaa painonpudotusta, koska silloin ihmisten on luonnostaan vaikeaa syödä liikaa.
