Diabeteksen kustannukset

Diabetes on nopeimmin yleistyviä sairauksia Suomessa ja maailmassa. Diabetesta sairastaa jo yli 500 000 suomalaista. Vuosina 2002-2011 diabetes lisääntyi 70% ja vuonna 2013 arvioitiin diabeetikoiden määrän kaksinkertaistuvan seuraavien 10-15 vuoden aikana.

Diabeteksen kustannukset terveydenhuollossa

Tällä hetkellä diabeteksen hoitokustannusten osuus Suomen terveydenhuollon kokonaismenoista on noin 15%. Vuonna 2016 Suomen terveydenhuollon kokonaismenot olivat noin 20,5 miljardia euroa. Vähintään 2/3 osaa diabeteksen hoitokustannuksista koostuu vältettävissä olevien, elämänlaatuun merkittävästi vaikuttavien komplikaatioiden hoidosta.

Diabeteksen kustannukset Suomessa vuosina 2002-2011 -tutkimus

Diabeteksen kustannukset Suomessa vuosina 2002-2011 -tutkimuksen mukaan vain neljäsosa (832 miljoonaa euroa) diabeteksen aiheuttamista kustannuksista aiheutuu sairaanhoidon kustannuksista ja kolme neljäsosaa (2 552 miljoonaa euroa) aiheutuu tuottavuuskustannuksista. Tuottavuuskustannukset ovat myös kasvaneet selvästi nopeammin kuin sairaanhoidon kustannukset. Tuottavuuskustannusten kasvu vuosina 2002-2011 oli 49%. Tuottavuuskustannukset ovat tuottavuustappioita, jotka koostuvat työikäisten (16-65- vuotiaiden) diabetesta sairastavien sairauspoissaoloista (Kelan korvaamien omavastuujakson ylittävien päivien osalta), ennenaikaisista eläköitymisistä ja ennenaikaisista kuolemista.

VTT:n ja Vaasan yliopiston yhteistutkimus: Hyvä hoito kannattaa

VTT:n ja Vaasan yliopiston yhteisen tutkimuksen mukaan työikäisen väestön diabeteksen ennaltaehkäisy voisi kasvattaa Suomen bruttokansantuotetta enimmillään jopa 2 miljardia euroa ja lisätä työllisyyttä  jopa 31 000 henkilötyövuodella.

Lääkekorvausten määrä

Diabetes maksaa yhteiskunnalle kokoajan enemmän myös Kelan maksamien lääkekorvauksien määrää tarkastelemalla. Vuonna 2017 diabeteslääkkeiden kelakorvaukset olivat yhteensä 169,9 miljoonaa euroa. Nousua esimerkiksi vuodesta 2008 oli yli 60 miljoonaa euroa. Vertailukohtana voidaan tarkastella vuoden 2017 sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeiden kelakorvauksia, jotka olivat yhteensä 138,4 miljoonaa euroa. Diabeteslääkkeistä maksetut korvaukset ovat siis ohittaneet sydän- ja verisuonisairauksien lääkekorvausten määrän. Systeemisesti vaikuttavien infektiolääkkeiden (antibiootit ja viruslääkkeet) kelakorvaukset vuonna 2017 olivat yhteensä 28 miljoonaa euroa. Summa tuntuu melko pieneltä diabeteslääkkeiden korvausten rinnalla.
Kelan myöntämä erityiskorvaus diabeteslääkkeisiin (sairaudennumero 103 kela-kortissa) oli vuonna 2017 miltei 350 000 suomalaisella, vuonna 1997 sama luku oli 125 979 henkilöä ja vuonna 1987   numero 103 löytyi 99 320 suomalaisen kelakortista.
Tyypin 2 diabeetikoiden määrän kasvaessa myös menot kasvavat. Kustannukset syntyvät monista eri tekijöistä joten säästökohteitakin löytyy useita. Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyllä ja etenkin remissiolla olisi mahdollisuus saavuttaa  suuria säästöjä niin terveydenhuollossa kuin työnantajapuolenkin näkökulmasta.

Lähdeviitteet:

Munuais- ja maksaliitto
VTT ja Vaasan yliopisto
www.käypähoito.fi
www.kela.fi
www.thl.fi
www.diabetes.fi
 
 
 

Muita artikkeleita

Hiilihydraatti-insuliinimalli haastaa perinteisen kalorimallin lihavuuden hoidossa (Ludwig et al. 2021 The American Journal of Clinical Nutrition)

Yleisen näkemyksen mukaan liikalihavuusepidemia johtuu nykyaikaisten, erittäin maukkaiden, energiapitoisten jalostettujen elintarvikkeiden liiallisesta kulutuksesta, jota pahentaa istuva elämäntapa. Lihavuustilastot ovat kuitenkin historiallisen korkealla, vaikka energian tasapainomalli (EBM) ohjaa jatkuvasti keskittymistä syömään vähemmän ja liikkumaan enemmän.

Lue lisää ›

Laitumelta vai labrasta?

Punaisen lihan syömisestä on tulossa syntiä. Samaan aikaan kemistit kehittelevät lihan kaltaisia tuotteita elintarviketeollisuudelle. Miksi me Vasteessa puolustamme kotimaista punaista lihaa? Tervetuloa tutustumaan runsain kuvamateriaalein kuvitettuun kirjoitukseen, joka puolustaa suomalaisen lihan syöntiä, esimerkkinä meidän perhe.

Lue lisää ›

Se ei sittenkään ollut LDL, vaan triglyseridit

 ”SUURET triglyseridipitoisuudet liittyvät ateroskleroottisiin muutoksiin ja verisuonten tulehdukseen myös potilailla, joiden sydän- ja verisuonitautiriski on pieni. Yhteydet havaitaan riippumatta potilaan LDL-kolesterolin tasoista, Journal of the American College

Lue lisää ›