Tervetuloa kurkistamaan Vasteen Maijun ja Tuomaksen päivään tässä poikkeuksellisessa tilanteessa
16.3.2020 maanantai aamu klo 06:43. Nuorimmainen lapsistamme herää. Kaksi isompaa vielä nukkuvat, eivätkä tiedä perheessämme tänään alkavista rajoitustoimista mitään. Olemme Tuomaksen kanssa jutelleet myöhään yöhön ja päättäneet ottaa lapset pois päiväkodista ja koulusta ja samalla siirrymme molemmat etäopiskeluun. Katkaisemme kaikki sosiaaliset lähikontaktit ja lopetamme kaupassa käymisen. Tilaamme kaiken kotiin tai noutopalveluna. Paljon muutosta luvassa… On kuitenkin yksi asia, mitä meidän ei tarvinnut muuttaa. Kotona oleminen ja etätyö. Olemme tähänkin asti olleet paljon kotona perheenä ja tehneet kaiken työn Vasteessa kotoa käsin. Hoidamme kaikki asiakkaamme etänä.
Haluan kertoa päivämme kulusta
Aamutoimien jälkeen lähden koiramme ja esikoisen kanssa aamulenkille. Juttelemme niitä näitä tai otamme spurtteja pitkin poikin yliopiston rappusia. Pyrimme siihen, että jokainen lapsista saa välillä omaa aikaa vanhemman kanssa. Tuomas jää nuorempien lasten kanssa kotiin. Hän on jo aikaisin aamulla vastannut muutamien asiakkaiden kysymyksiin ja raportteihin.
Kun esikoisen etäkoulu alakerrassa alkaa, Tuomas siirtyy yläkerran kotitoimistoon ja minä tyttöjen kanssa ulkoilemaan. Mummi opettaa esikoistamme FaceTime- yhteyden välityksellä, kun etäopetus luokanopettajan kanssa loppuu. Kokoonnumme lounasaikaan saman pöydän ääreen, jonka jälkeen alkaa hiljaisen työn vaihe koko perheellä. Nuorimmainen nukahtaa vaunuissa päiväunille, keskimmäinen aloittaa leikit, askartelut tai vaikka jumpan mummon kanssa etäyhteydellä. Esikoisella vielä opiskelut jatkuvat. Tuomas siirtyy alakertaan ”valvomaan” tilannetta ja minä puolestaan vetäydyn yläkertaan. Luurit korviin ja töiden tai opintojen pariin. Opiskelen taloushallintoa, mistä tykkään todella paljon! Tavoitteena opiskelussa on syventää osaamistani kirjanpidossa ja veroasioissa. Näiden asioiden ymmärtäminen on erittäin tärkeää pienyrittäjälle, koska pelkästään hyvällä liikeidealla/tuotteella/palvelulla ei yritystä pitkään pyöritetä.
Muutaman tunnin kuluttua alakerrasta alkaa kuulumaan välipala vihjailuja ja huomaan että on aika siirtyä takaisin kotiäidin rooliin. Päivittäinen irtiotto siitä roolista ja hyppääminen täysin toiseen maailmaan on minulle henkireikä. Nautin työnteosta ja opiskelusta ja kun saan tehdä niitä, niin jaksan paremmin myös kotona lasten kanssa tässä haastavassa tilanteessa.
Tuomas palaa töiden pariin yläkertaan. Päivän aikana hän hoitaa viestintää asiakkaiden kanssa, suunnittelee uusia päivityksiä sosiaaliseen mediaan, kirjoittaa uutta blogia, lukee tieteellisiä julkaisuja ja kuuntelee tiedepainotteisia podcasteja. Podcastit kuuluvat luureissa silloin kun ei voi lukea, eli ruokaa tehdessä tai koiran kanssa lenkillä. Tämä työ on Tuomakselle intohimo, eikä hän katso kelloa työskennellessään. Onneksi meillä on kuitenkin kolme lasta, jotka pitävät hänet päivittäin erossa työasioista. Se onkin parasta vastapainoa työnteolle!
Nuorimmainen herää päiväuniltaan. Kokoonnumme välipalalle ja kahville. Sitten pukemaan ja ulos. Tuomas käy koiran kanssa lenkillä ja sitten palaa rauhalliseen kotiin töiden pariin.
Ulkoilu on välillä haastavaa kolmen lapsen kanssa keskustassa. Monesti käännymme puiston portilta takaisin, koska siellä on jo ihan liikaa lapsia. Noudatamme etäisyyttä kaikkiin. Välillä tunteet niin lapsilla kuin meillä aikuisillakin kuumenevat, kun tilanteet ajavat meidät ahtaalle. Yritämme kuitenkin selittää lapsille, miksi näin toimitaan. Haluamme omalla panoksellamme ja uhrauksillamme suojata meitä, mutta myös muita.
Nuorimmaisemme on vasta 1,5 vuotias. Hänen elämänsä on täydellistä. Koko perhe on koko ajan kotona, noudatetaan samaa kaavaa joka päivä eikä juurikaan olla kodin ulkopuolella. Miten eri tavalla tällainen poikkeuksellinen tilanne voidaankin kokea!
Tulen lasten kanssa sisään. Ulkovaatteet jätetään ulkoeteiseen. Suoraan käsienpesulle. 30 sekuntia saippuan kanssa. Muista kuivata! Kylpyyn. Tuomas ottaa kopin lapsista ja minä valmistan päivän toisen lämpöisen aterian. Puhtaat ja nälkäiset, punaposkiset lapset istuvat illallispöytään. Aikuisille on oma ruoka ja kasvaville lapsille oma ruoka. Tuomas palaa yläkertaan vastaamaan asiakkaille. Tähän aikaan melkein kaikki asiakkaat ovat jo syöneet, joten töitä riittää! Minä hoidan lasten iltatoimet loppuun. Hyvän yön toivotukset kaikille ja hiljaisuus alkaa. Tuomas palaa vielä asiakkaiden pariin ja sitten lopettaa päivän työt. Jos en ole nukahtanut lasten viereen, otan kupin kahvia ja uppoudun vielä hetkeksi opintojen tai töiden pariin. Se ei haittaa, koska nautin siitä hiljaisuudesta ja täydellisen keskittymisen mahdollisuudesta. Kun painan pääni tyynyyn, nukahdan saman tien. Taas selvisimme yhdestä päivästä poikkeustilanteessa. Onneksi emme tiedä kuinka monta on edessä. Ainakin vielä huomenna päivä on samanlainen kuin tänään.
Tässä koronaviruksen aiheuttamassa poikkeustilanteessa eläminen ei ole helppoa tai mukavaa kenellekään. Ihmisillä on monenlaisia ja hyvin erilaisia haasteita. Meidän on kuitenkin tehtävä kaikkemme viruksen leviämisen vähentämiseksi, suojellaksemme itseämme ja muita. Mikä on kaikki, sekin vaihtelee jokaisen perheen tai henkilön kohdalla. Toiset pystyvät eristäytymään täysin, toisten on oltava eturintamassa, jotta me muut saamme esimerkiksi ruokaa, lääkkeitä ja hoitoa. Toivon, että jokainen tekee parhaansa ja mahdollisuuksien mukaan noudattaa suositeltuja tai määrättyjä rajoituksia. Kunnioitan suuresti ja kiitän sydämeni pohjasta kaikkia teitä eturintamassa työskenteleviä kaupan työntekijöitä, sairaanhoitajia, apteekkityöntekijöitä, päiväkodin tätejä, opettajia, siivoojia, bussikuskeja, lääkäreitä, sosiaalityöntekijöitä, muutamia tässä mainitakseni. Hienoa, että pidätte yhteiskuntamme toiminnassa riskeeraamalla oman ja perheenne terveyden. Vähintä, mitä me eristäytyneet voimme tehdä, on antaa teille työrauha ja etäisyys.
