Hiilihydraatti-insuliinimalli haastaa perinteisen kalorimallin lihavuuden hoidossa (Ludwig et al. 2021 The American Journal of Clinical Nutrition)

Lihavuuden yleisyys jatkaa kasvuaan

Yleisen näkemyksen mukaan liikalihavuusepidemia johtuu nykyaikaisten, erittäin maukkaiden, energiapitoisten jalostettujen elintarvikkeiden liiallisesta kulutuksesta, jota pahentaa istuva elämäntapa. Lihavuustilastot ovat kuitenkin historiallisen korkealla, vaikka energian tasapainomalli (EBM) ohjaa jatkuvasti keskittymistä syömään vähemmän ja liikkumaan enemmän.

Tämä kansanterveydellinen ongelma voi johtua itse EBM: n perustavanlaatuisista rajoituksista. Lihavuuden ymmärtäminen energiatasapainon häiriöksi, toistaa fysiikan periaatetta ottamatta huomioon painonnousua edistäviä biologisia mekanismeja kuten hormoneja. On tärkeää ymmärtää, että ei ole sama asia syödä 800 kcal palasokeria, kuin 800 kcal lohta tai parsakaalia.

Hiilihydraatti-insuliinimalli haastaa perinteisen kaloriajattelun

Vaihtoehtoinen, hiilihydraatti-insuliinimalli (CIM), ehdottaa syy-seuraus suunnan kääntämistä. CIM: n mukaan lisääntynyt rasvan kertyminen elimistöön-johtuen hormonaalisista reaktioista korkean glykeemisen kuorman ruokavaliossa, saa aikaan positiivisen energiatasapainon. CIM tarjoaa käsitteellisen kehyksen testattavilla hypoteeseilla siitä, kuinka erilaiset muokattavat tekijät vaikuttavat energiatasapainoon ja rasvan varastointiin. Tarvitaan perusteellista tutkimusta näiden kahden mallin pätevyyden vertaamiseksi, joilla on olennaisesti erilaiset vaikutukset liikalihavuuden hallintaan.

”Parsakaalilla ja suklaapatukalla voi olla sama kalorimäärä, mutta niillä on täysin erilaiset vaikutukset painonnousuun. Kalorien eriarvoisuus jätetään usein huomiotta ravitsemusneuvonnassa, joka keskittyy kalorien laskemiseen ja energian säästämiseen termodynamiikan ensimmäisen lain mukaisesti”

    – Fyysikko Andrew Preece

Kalorien rajoittaminen ei ota huomioon hormoneja

Lihavuuden hoito kalorien rajoittamisella johtaa painon laskuun aluksi ja antaa potilaille vaikutelman, että he hallitsevat tietoisesti painoaan. Mutta ennustettavat biologiset vasteet vastustavat laihtumista, mukaan lukien hidastunut aineenvaihdunta ja lisääntynyt nälkä. Siksi jatkuva laihtuminen vaatisi asteittain ankarampaa kalorien rajoittamista, vaikka nälkä kasvaisi. Harvat ihmiset saavuttavat kliinisesti merkittävän laihtumisen pitkällä aikavälillä tällä lähestymistavalla. Ne, jotka epäonnistuvat, saattavat tuntea leimautuneensa itsehillinnän puutteeseen.

Hiilihydraatti-insuliini mallin mukaan mukaan vähentämällä anaboliaa ja lisäämällä kataboliaa matalan GL-ruokavalion avulla, potilaat voivat kokea vähemmän nälkää ja parantaa energiatasoaan, sekä edistää painonpudotusta. Käytännöllinen strategia on korvata korkean glykeemisen kuorman omaavat elintarvikkeet (puhdistet viljat, tärkkelykset, tiivistetyt sokerit) rasvaisilla elintarvikkeilla (esim. Pähkinät, siemenet, avokado, oliiviöljy, liha), jolloin hiilihydraattien kokonaismäärä jää kohtuulliseksi. Niille, joilla on heikentynyt insuliini toiminta, kuten korkea insuliinin eritys (hyperinsulinemia) tai vaikea insuliiniresistenssi, hiilihydraattien tiukempi vähentäminen voi olla optimaalista.

Ludwig et al. 2021 The American Journal of Clinical Nutrition

Lähteet:

David S Ludwig, Louis J Aronne, Arne Astrup, Rafael de Cabo, Lewis C Cantley, Mark I Friedman, Steven B Heymsfield, James D Johnson, Janet C King, Ronald M Krauss, Daniel E Lieberman, Gary Taubes, Jeff S Volek, Eric C Westman, Walter C Willett, William S Yancy, Jr, Cara B Ebbeling, The carbohydrate-insulin model: a physiological perspective on the obesity pandemic, The American Journal of Clinical Nutrition, 2021;, nqab270, https://doi.org/10.1093/ajcn/nqab270

Muita artikkeleita

Solut täyttyvät glukoosista – Insuliiniresistenssin biokemiaa

Jos sinulla on liikaa glukoosia solun sisäisessä tilassa (intrasellulaarinen tila), maksa yrittää päästä siitä eroon valmistamalla rasvaa (Smith et al. 2019) ja samaan aikaan insuliini yrittää työntää uutta glukoosia jo täynnä oleviin soluihin. Maksa lähettää tätä uutta rasvaa VLDL (very low density lipoproteiini) muodossa muualle elimistöön. Näin syntyy viskeraalisen alueen rasva eli vaarallinen sisäelin rasva (rasvamaksa, rasvahaima, vatsanalaisrasva).

Lue lisää ›

Laitumelta vai labrasta?

Punaisen lihan syömisestä on tulossa syntiä. Samaan aikaan kemistit kehittelevät lihan kaltaisia tuotteita elintarviketeollisuudelle. Miksi me Vasteessa puolustamme kotimaista punaista lihaa? Tervetuloa tutustumaan runsain kuvamateriaalein kuvitettuun kirjoitukseen, joka puolustaa suomalaisen lihan syöntiä, esimerkkinä meidän perhe.

Lue lisää ›

Se ei sittenkään ollut LDL, vaan triglyseridit

 ”SUURET triglyseridipitoisuudet liittyvät ateroskleroottisiin muutoksiin ja verisuonten tulehdukseen myös potilailla, joiden sydän- ja verisuonitautiriski on pieni. Yhteydet havaitaan riippumatta potilaan LDL-kolesterolin tasoista, Journal of the American College

Lue lisää ›