Lääkityksen tarve vähenee Vasteella

Säännöllisesti käytettyjen lääkkeiden käyttö vähenee Vasteen asiakkailla erityisesti sydän- ja verisuonisairauksien ja ruoansulatuselimistön ja aineenvaihduntasairauksien lääkkeiden osalta. Asiakkaamme ovat pystyneet lopettamaan seuraavat lääkeaineet.
Lääkitys lopetetaan aina asiakkaan oman lääkärin valvonnassa. Lääkeaineet on esitetty ATC- koodin mukaan lajiteltuna.

Sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeet

  • Kandersartaani (Atacand)
  • Kandersartaani ja hydroklooritiatsidi (Candexetil comp)
  • Karvediloli (Cardiol)
  • Atorvastatin (Lipitor)

Ruoansulatuselimistön ja aineenvaihduntasairauksien lääkkeet

  • Metformiini (Diformin)
  • Sitagliptiini (Januvia)
  • Empagliflotsiini (Jardiance)
  • Liraglutidi (Victoza)
  • Omeprazol (Losec)

Syöpälääkkeet ja immuunivasteen muuntajat

  • Infliksimabi (inflectra)
  • Metotreksaatti (trexan)

Sukupuoli- ja virtsaelinten sairauksien lääkkeet, sukupuolihormonit

  • Menopur (menotropiini)

Hengityselinten sairauksien lääkkeet

  • Montelukasti (singulair)
  • Budesonidi (pulmicort)
  • Terbutaliinisulfaatti (bricanyl)

Hermostoon vaikuttavat lääkeaineet

  • Sertraliini (zoloft)
  • Tramadoli (tramal)
  • Parasetamoli (panadol)

Tuki- ja liikuntaelinten sairauksien lääkkeet

  • Ibuprofeeni (Burana)

Taloudellinen hyöty lääkkeiden vähentämisestä

Vähentämällä edellä mainittujen lääkkeiden käyttöä voidaan saavuttaa asiakkaan terveyden palauttamisen lisäksi merkittäviä yhteiskunnallisia säästöjä.
Finterveys 2017 -tutkimuksen mukaan Suomessa oli yli 2,5 miljoonaa ylipainoista aikuista (Koponen ja muut 2017)). Yli 500 000:lla suomalaisella on diabetes ja noin 2 miljoonalla aikuisella suomalaisella on kohonnut verenpaine (www.thl.fi).
Pelkästään diabeteslääkkeiden kelakorvattavuus oli vuonna 2017 169,9 miljoonaa euroa ja sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeiden lääkekustannukset olivat 138,4 miljoonaa euroa (www.kela.fi).
Lähteet:
www.paastovalmennus.fi
Koponen P, Borodulin K, Lundqvist A, Sääksjärvi K, Koskinen S (2017) toim. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa – FinTerveys 2017-tutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Raportti 4/2018.
http://www.kela.fi

Muita artikkeleita

Solut täyttyvät glukoosista – Insuliiniresistenssin biokemiaa

Jos sinulla on liikaa glukoosia solun sisäisessä tilassa (intrasellulaarinen tila), maksa yrittää päästä siitä eroon valmistamalla rasvaa (Smith et al. 2019) ja samaan aikaan insuliini yrittää työntää uutta glukoosia jo täynnä oleviin soluihin. Maksa lähettää tätä uutta rasvaa VLDL (very low density lipoproteiini) muodossa muualle elimistöön. Näin syntyy viskeraalisen alueen rasva eli vaarallinen sisäelin rasva (rasvamaksa, rasvahaima, vatsanalaisrasva).

Lue lisää ›

Hiilihydraatti-insuliinimalli haastaa perinteisen kalorimallin lihavuuden hoidossa (Ludwig et al. 2021 The American Journal of Clinical Nutrition)

Yleisen näkemyksen mukaan liikalihavuusepidemia johtuu nykyaikaisten, erittäin maukkaiden, energiapitoisten jalostettujen elintarvikkeiden liiallisesta kulutuksesta, jota pahentaa istuva elämäntapa. Lihavuustilastot ovat kuitenkin historiallisen korkealla, vaikka energian tasapainomalli (EBM) ohjaa jatkuvasti keskittymistä syömään vähemmän ja liikkumaan enemmän.

Lue lisää ›

Laitumelta vai labrasta?

Punaisen lihan syömisestä on tulossa syntiä. Samaan aikaan kemistit kehittelevät lihan kaltaisia tuotteita elintarviketeollisuudelle. Miksi me Vasteessa puolustamme kotimaista punaista lihaa? Tervetuloa tutustumaan runsain kuvamateriaalein kuvitettuun kirjoitukseen, joka puolustaa suomalaisen lihan syöntiä, esimerkkinä meidän perhe.

Lue lisää ›