Laitumelta vai labrasta?

Ainesosaluettelo:100% suomalainen liha

Olemme liputtaneet suomalaisen lihan ja erityisesti suomalaisen rotukarjan luomulihan puolesta jo pitkään. Me punaistakin punaisemman lihan puolesta puhujat olemme kuitenkin valitettavasti jäämässä planetaarisen ruokavalion ja veganismin valloituksen jalkoihin, ellei nykyinen trendi muutu. Tämän kirjoituksen tarkoitus on herättää lukija. Palauttaa mieliin se, kuinka hyvä ravinnonlähde laadukas suomalainen liha on. Osana monipuolista ruokavaliota. Niin lapsille kuin aikuisille. On myös tärkeää tietää, mikä tehtävä pihvikarjalla on ennen teurastusta. Tai miten rotukarjaa kasvatetaan, missä ympäristössä se viettää elämänsä. Rotukarja ei ole pelkästään metaanikaasuja ja hiilijalanjälkeä tuottava märehtijä.

Alkusanojen jälkeen on ehkä sanomattakin selvää, että meidän perheessä syödään suomalaista lihaa joka päivä. Kaikki saavat osansa, karvoihin katsomatta”.

Työssämme Vasteessa autamme metabolisista sairauksista ja tyypin 2 diabeteksesta kärsiviä ihmisiä elämäntapamuutoksessa  ruokavalion ja ruokailurytmien muokkaamisen avulla. Laadukas kotimainen liha ei jää pois tässäkään yhtälössä. Suosittelemme asiakkaillemme kotimaista rotukarjan luomulihaa, mahdollisuuksien mukaan lähituottajilta suoraan ostettuna. Rotukarjan liha soveltuu hiilihydraattirajoitteiseen ruokavalioon erittäin hyvin, unohtamatta sen muita ravintoarvoja.

Suomalainen rotukarjan liha on pääsääntöisesti vähärasvaista, erittäin proteiinipitoista ja runsas rautaista lihaa. Märehtijänä karja tuottaa ihmisravinnoksi kelpaamattomasta ruohosta erittäin terveellistä, tummanpunaista laadukasta lihaa. Liha on maukasta, täyteläistä ja mehukasta. Tuore suomalainen rotukarjan luomuliha on prosessoimatonta ja lisäaineetonta. Rotukarjan ruokavalio koostuu ruohosta, heinästä ja vedestä. Ruokinnassa ei käytetä geenimuunneltua rehua. Laiduntavan luomurotukarjan liha on myös eettinen valinta.

Järvenhaltian luomutila

Järvenhaltian tila Anjalassa, Kymenlaaksossa, kasvattaa ja myy Ylämaan karjan luomulihaa. Ylämaan karja eli Highland cattle on ympärivuotiseen ulkokasvatukseen sopeutunut, hidaskasvuinen, skotlantilainen lihakarjarotu.

Kävimme kesällä tutustumassa tilan toimintaan ja teimme tietenkin myös hyviä ostoksia. Tilan emäntä Terhi Hämäläinen kertoi meille Ylämaan karjan luonteesta, kasvuympäristöstä ja pihvilihan matkasta laitumelta lautaselle. Ylämaan karja elää ja syö niin kuin luonto tarkoitti. Karja on ulkona, laitumilla vapaana ympäri vuoden laumassa vasikoineen ja syö luonnonmukaisesti tuotettua puhdasta nurmirehua ja kuivaheinää. Emot hoitavat vasikat vieroitusikään asti eli noin 9 kuukauden ajan. Karjalla on pitkä kasvatusaika ennen teurastusta. Kaikki nämä seikat vaikuttavat lihan ominaisuuksiin niin maun, rakenteen kuin terveellisyyden osa-alueilla. Unohtamatta lihantuotannon eettisyyttä.

Käynti Järvenhaltian luomutilalla. Kuvassa tilan emäntä Terhi Hämäläinen ja Vasteen Tuomas Javanainen

Takaladon liha

Takaladon lihakauppa Haminassa tuli meille tutuksi heti sen perustamisesta lähtien vuonna 2010. Asuimme silloin vielä Kymenlaaksossa ja ostimme kaiken lihan Takaladolta. Lihakauppa sijaitsee perustajiensa Mikan ja Sadun kotipihassa. Perheyritys toimii nyt toisessa sukupolvessa. Takaladon käynnillä saat yhdistelmän tilakäyntiä ja kaupan lihatiskiä. Valikoima on erittäin laaja ja kaikki liha on kotimaista. Läheltä ja tuoretta. Tällaisten lihapuotien kautta pääset tutustumaan erilaisiin lihatuotteisiin ja saat varmasti vinkit ja neuvot erilaisten liharuokien valmistamiseen. Esimerkiksi lihaluuliemen tekoon tarvittavia lihaisia luita ei monesta ruokakaupasta enää löydä, mutta Takaladolta löytyy. Takaladon lihapuoti on Kymenlaaksossa niin paikallisten kuin mökkiläistenkin suosima paikka.

 

Salmensuun luomutila Sauvossa

Loppukesästä, palattuamme Turkuun, kävimme myös Hereford- tilakäynnillä. Salmensuun luomutila sijaitsee Sauvossa, lähellä meren rantaa ja vanhaa kulttuurimaisemaa. Tilalla kasvatetaan Hereford-rotuista lihakarjaa. Suurin osa karjasta oli elokuussa vielä kesälaitumilla. Salmensuun Herefordit viettävät nimittäin kesäänsä maisemanhoitajina luonnonsuojelu- ja natura-alueilla. Herefordit vaatimattomina eläiminä sopivat hyvin luonnonlaitumille.

”Nykyään lehmiä ei ole enää joka talossa, joten vanhat kulttuurimaisemat pusikoituvat ja kasvavat umpeen. Laidunnus avaa maisemaa ja pitää kasvillisuutta kurissa. Samalla erilaiset ketokasvit saavat valoa ja tilaa elää. Kedoilla viihtyvät hyönteiset ja linnut kannattavat myös luonnonlaitumia. Lehmät hoitavat myös Itämerta. Syödessään rannan heinät ja kaislat lehmät estävät syksyiset, lahoavista kasveista lähtevät ravinnevalumat vesistöihin. Vaikka lehmät lannoittavatkin rantaniittyjä kesän aikana lantakasoillaan, on rantojen ravinnekuorma vuosi vuodelta pienempi” (Lähde: www.salmensuu.com).

 

Lopuksi

Haluamme olla mukana puolustamassa tätä monella tapaa arvokasta lihantuottamista Suomessa. Lihasta ei saa tulla punainen vaate tai synti. Punaisen lihan terveysvaikutukset puhuvat puolestaan. Tiede on takanamme, vaikkei se valtamediassa aina siltä vaikuta. Tulemme palaamaan tiedepuoleen toisessa kirjoituksessa myöhemmin.

Kannustamme tutustumaan lihantuottajiin, tiloihin ja ennen kaikkea maistelemaan näitä erilaisia rotukarjan lihoja. Jos et nyt saman tien tilakäynnille lähde, voit vaikka aloittaa lähikaupastasi ja etsiä sieltä punaisinta kotimaista. Ostovalinnoillamme vaikutamme suoraan siihen, mitä kauppojen hyllyiltä löytyy nyt ja tulevaisuudessa. Syökö jälkikasvumme labralihaa vai laidunlihaa?

 

 

 

Videokooste käynnistämme Salmensuun tilalla 11.9.2021 valtakunnallisena lähiruokapäivänä.

Tämä video on Vasteen Youtube- kanavan ensimmäinen video. Suunnitelmissa on tuottaa lisää videoita tulevaisuudessa, asiapitoisempia kuin tämä. Tästä on kuitenkin hyvä aloittaa, koska aina kun videossa on lapsia ja eläimiä, siitä ei voi olla pitämättä 😉 Vai mitä olet mieltä? Käy katsomassa videomme ja tykkää siitä, jos haluat nähdä lisää videomateriaalia tulevaisuudessa. Kiitos!

Kiitokset Salmensuun ja Järvenhaltian tila, Takalato ja tietenkin lapsemme Iiris, Loviisa ja Akseli sekä koiravanhuksemme Muru.

Muita artikkeleita

Solut täyttyvät glukoosista – Insuliiniresistenssin biokemiaa

Jos sinulla on liikaa glukoosia solun sisäisessä tilassa (intrasellulaarinen tila), maksa yrittää päästä siitä eroon valmistamalla rasvaa (Smith et al. 2019) ja samaan aikaan insuliini yrittää työntää uutta glukoosia jo täynnä oleviin soluihin. Maksa lähettää tätä uutta rasvaa VLDL (very low density lipoproteiini) muodossa muualle elimistöön. Näin syntyy viskeraalisen alueen rasva eli vaarallinen sisäelin rasva (rasvamaksa, rasvahaima, vatsanalaisrasva).

Lue lisää ›

Hiilihydraatti-insuliinimalli haastaa perinteisen kalorimallin lihavuuden hoidossa (Ludwig et al. 2021 The American Journal of Clinical Nutrition)

Yleisen näkemyksen mukaan liikalihavuusepidemia johtuu nykyaikaisten, erittäin maukkaiden, energiapitoisten jalostettujen elintarvikkeiden liiallisesta kulutuksesta, jota pahentaa istuva elämäntapa. Lihavuustilastot ovat kuitenkin historiallisen korkealla, vaikka energian tasapainomalli (EBM) ohjaa jatkuvasti keskittymistä syömään vähemmän ja liikkumaan enemmän.

Lue lisää ›

Se ei sittenkään ollut LDL, vaan triglyseridit

 ”SUURET triglyseridipitoisuudet liittyvät ateroskleroottisiin muutoksiin ja verisuonten tulehdukseen myös potilailla, joiden sydän- ja verisuonitautiriski on pieni. Yhteydet havaitaan riippumatta potilaan LDL-kolesterolin tasoista, Journal of the American College

Lue lisää ›