Tällä hetkellä tutkitaan aktiivisesti erilaisia lääkeaineita ja rokotteita siihen, miten selviämme koronaviruksesta ja siihen liittyvistä vakavien tautimuotojen aiheuttamista ongelmista. Samaan aikaan tulisi kuitenkin keskustella siitä, mitkä liitännäissairaudet ovat lisänneet koronaviruksen vakavaa tautimuotoa. Suomessa metaboliseen oireyhtymään liittyvät sairaudet ovat pitkään lisääntyneet ja metabolinen oireyhtymä koskettaa jo noin 40 prosenttia miehistä ja 30 prosenttia naisista. Krooniset ravitsemuksesta ja muista elämäntavoista johtuvat sairaudet ovat jyrkässä kasvussa, ja lisäävät merkittävästi terveydenhuollon kustannuksia.
Yhdysvaltalainen Disease Control and Prevention (CDC) on listannut kaksi merkittävintä liitännäissairautta, jotka nostavat riskiä joutua sairaalahoitoon koronainfektion saadessa. Näitä ovat sydän- ja verisuonitaudit (32 %) sekä diabetes (30 %). Riski joutua sairaalahoitoon kasvoi kuusi kertaa ja kuolleisuus 12 kertaa suuremmaksi verrattuna henkilöihin, joilla ei ollut liitännäissairauksia (Stokes et al. 2020). Suuri ylipaino on merkittävä riskitekijä saada vakavaa muotoa oleva koronavirusinfektio (Popkin et al. 2020; Tartof et al. 2020).
Britannian pääministeri Boris Johnson vakuuttui ylipainon ja vakavan koronatartunnan yhteydestä joutuessaan sairaalaan saatuaan vakavan koronatartunnan. Hän sanoi, että ”Ajatukseni ylipainosta on muuttunut – tarvitsemme lisää elämäntapainterventioita kukistamaan lihavuusepidemiaa”.
”Ajatukseni ylipainosta on muuttunut täysin – tarvitsemme lisää elämäntapainterventioita kukistamaan lihavuusepidemian”
-Boris Johnson
Juurisyynä insuliiniresistenssi
Lähestulkoon kaikissa liitännäissairauksissa, verenpainetauti, diabetes, sydän- ja verisuonitaudit, ja lihavuus, on yhteisenä patofysiologisena tekijänä insuliiniresistenssi. Insuliiniresistenssi diagnosoidaan, kun henkilöllä todetaan sisäelinrasvaa, matala HDL-kolesteroliarvo, suuret triglyseridi- ja verensokeriarvot sekä korkea verenpaine. Koska kroonisilla sairauksilla on vahva yhteys koronaviruksen vakavaan infektiomuotoon, insuliiniresistenssin merkitys täytyy tiedostaa ja tunnustaa.
Syyt insuliinihormonin resistentöitymiseen
Insuliiniresistenssiä on kutsuttu ”metaboliseksi myrskyksi” elimistössä, jossa kehon normaalitoiminta on häiriintynyt. Suurin häiriötila johtuu elimistön heikentyneestä kyvystä käsitellä sokeria verenkierrossa. Normaalisti terve elimistö reagoi sokerinkulutukseen lisäämällä insuliinihormonin tuotantoa haimassa. Haiman tehtävänä on tuottaa insuliinia, joka pitää verensokerin normaalilla tasolla siirtämällä sokeria verenkierrosta soluihin energiantuotannon raaka-aineeksi. Ajan myötä liiallinen päivittäinen sokerin kulutus johtaa solujen heikentyneeseen kykyyn reagoida insuliiniin ja liika sokeri jää verenkiertoon eikä siirry soluihin. Tätä tilaa kutsutaan insuliiniresistenssiksi. Tällöin tarvitaan yhä enemmän insuliinia hoitamaan sen biologista tehtäväänsä ja tämä johtaa insuliinin liialliseen määrään verenkierrossa eli hyperinsulinemiaan. Insuliinin liiallinen määrä elimistössä johtaa ennemmin tai myöhemmin tyypin 2 diabetekseen, lihavuuteen, rasvamaksaan sekä sydäntauteihin.
Sokerin liiallinen määrä verenkierrossamme johtuu ravinnosta, jota syömme. Pelkät yksinkertaiset sokerit, kuten karkit, eivät ole ainoita asioita, jotka saavat verensokerimme nousemaan. Verensokeria nostaa myös moni paljon kompleksisempi hiilihydraattipitoinen ruoka, kuten leipä, pasta, keksit ja makeat hedelmät. Kaikki nämä hiilihydraatit pilkkoutuvat ruuansulatuksessamme ennen verenkiertoon siirtymistä ja niiden lopputuotteet ovat sokereita (glukoosia). Jos halutaan välttää korkeaa verensokeripitoisuutta, tulee välttää tällaisten hiilihydraattipitoiten elintarvikkeiden nauttimista. Kuulostaako helpommin sanotulta kuin tehdyltä? Tähän päivään mennessä on kuitenkin tehty jo lähes 100 kliinistä tutkimusta, jotka osoittavat, että hiilihydraattirajoitteinen ruokavalio on tehokas ja turvallinen tapa taistella metabolisia sairauksia vastaan. Hiilihydraattirajoitteisella ruokavaliolla on mahdollista parantaa tyypin 2 diabetes, laskea verenpainetta, parantaa sydän- ja verisuonitautien sairauksia sekä pudottaa tehokkaasti painoa.
Mahdolliset koronavirusta pahentavat tekijät metabolisissa sairauksissa
Korkeat verensokerit
Jatkuvasti koholla olevat verensokerit heikentävät immuunipuolustuksen tehoa (Bagdade, Nielson Bulger 1972) infektioita vastaan. Hiljattain julkaistussa Kiinalaistutkimuksessa (7000 potilasta) havaittiin, että suurin riskitekijä joutua sairaalahoitoon saatuaan koronainfektion, oli liian korkeat verensokerit (Zhu, She, Cheng et al. 2020).
Endokrinologia
Nature lehdessä julkaistussa tutkimuksessa (Bornstein et al. 2020) havaittiin koronaviruksen aiheuttavan diabetesta tuhoamalla haiman soluja. Tämä on tietysti diabeetikolle huono tilanne, koska haima on jo valmiiksi huonossa kunnossa ja se yhdessä koronavirusinfektion kanssa voi johtaa yhä vakavampiin komplikaatioihin.
Viime aikoina on puhuttu myös paljon koronan aiheuttamista veritulpista. Diabetes-lehden julkaisemassa tutkimuksessa vuonna 2006 todettiin, että mitä pahempi insuliiniresistenssi on, sen korkeampi riski on saada veritulppia. Insuliiniresistenssin riski veritulppien synnyssä perustuu liiallisen insuliinin aiheuttaman fibrinolyysin (Fibriini toimii veritulppien rakenneaineena. Fibrinolyysi hajottaa tätä rakennetta estäen veritulppien synnyn) heikentymiseen ja liiallisesta glukoosista johtuvaan verenhyytymiseen (Stegenga et al. 2006).
ACE-2 reseptori
Tutkimustiedon valossa koronavirus tunkeutuu soluun mahdollisesti ACE-2 reseptorin kautta ja kaappaa solun koneiston omaan käyttöönsä. Tiedetään, että virus kulkeutuu helposti keuhkoihin ja ohutsuoleen. Näiden kudosten soluihin se pääsee ACE-2 reseptoreiden kautta. Metabolisia sairauksia sairastavilla henkilöillä ilmentyy huomattavasti enemmän ACE-2 reseptoreja kuin terveillä ihmisillä, joka luonnollisesti lisää sairaan ihmisen haavoittuvaisuutta virusta kohtaan.
Heikentynyt immuniteetti
Henkilöt, joilla on insuliiniresistenssi ja sen myötä heikentynyt immuniteetti, ovat paljon vahingoittuvammassa asemassa viruksen aiheuttamalla taudille kuin terveet henkilöt (Smith, Honce, Schulz-Cherry 2020). Insuliiniresistenssi lisää tulehdusaineiden määrää ja pahentaa entisestään koronaviruksen aiheuttamaa sytokiinimyrskyä. Sytokiinimyrskyssä keho alkaa tuottaa suuria määriä tulehdusvälittäjäaineita eli sytokiineja (Petersen et al. 2020), mikä on covid-19-potilaalle vaarallisempaa kuin keuhkokuume.
Vaikeasta tilanteesta huolimatta, meistä jokainen pystyy vaikuttamaan koronaviruspandemian leviämiseen ja mahdollisten infektioiden vakavuuteen nyt ja tulevaisuudessa, vahvistamalla omaa immuunijärjestelmäänsä. Tämä tarkoittaa terveellisiä elämäntapoja tai elämäntapamuutosta. Vähentämällä sokerin ja raffinoitujen hiilihydraattien määrää ruokavaliossa voi vaikuttaa insuliiniresistenssin syntyyn ja estää sen. Tavoitteena on syödä niin, että verensokeri ei pääse nousemaan liikaa. Onnistumiseen tarvitaan myös oman verensokeritason seurantaa, jotta tietää mitkä ravintoaineet nostavat verensokeria ja mitkä ei.
Pitämällä huolta omasta metabolisesta terveydestään, olemme yhdessä vahvempia taistelemaan koronaviruksen kaltaisia pandemioita vastaan myös tulevaisuudessa.
Lähteet:
- Bornstein SR, Dalan R, Hopkins D, et al. Endocrine and metabolic link to coronavirus infection. Nat Rev Endocrinol. 2020; 16:297–298.
- Stokes EK, Zambrano LD, Anderson KN, et al. Coronavirus disease 2019 case surveillance—United States, January 22–May 30, 2020. MMWR Morb Mortal Wkly Rep. 2020; 69:759–765.
- Popkin BM, Du S, Green WD, et al. Individuals with obesity and COVID‐ 19: a global perspective on the epidemiology and biological relationships. Obes Rev. 2020;1–17. Available at: https://doi.org/10.1111/obr.13128.
- Tartof SY, Qian L, Hong V, et al. Obesity and mortality among patients diagnosed with COVID-19: results from an integrated health care organization. Ann Intern Med. 2020; 173:773–781.
- Bagdade JD, Nielson KL, Bulger RJ. Reversible abnormalities in phagocytic function in poorly controlled diabetic patients. Am J Med Sci. 1972; 263:451–456.
- Zhu L, She ZG, Cheng X, et al. Association of blood glucose Control and outcomes in patients with COVID-19 and pre-existing Type 2 diabetes. Cell Metab. 2020; 31:1068–1077.
- Bornstein SR, Dalan R, Hopkins D, et al. Endocrine and metabolic link to coronavirus infection. Nat Rev Endocrinol. 2020; 16:297–298.
- Stegenga ME, van der Crabben SN, Levi M, et al. Hyperglycemia stimulates coagulation, whereas hyperinsulinemia impairs fibrinolysis in healthy humans. 2006; 55:1807–1812.
- Smith M, Honce R, Schultz-Cherry S. Metabolic syndrome and viral pathogenesis: lessons from influenza and coronaviruses. J Virol. 2020;94: e00665–20.
