Se ei sittenkään ollut LDL, vaan triglyseridit

 ”SUURET triglyseridipitoisuudet liittyvät ateroskleroottisiin muutoksiin ja verisuonten tulehdukseen myös potilailla, joiden sydän- ja verisuonitautiriski on pieni. Yhteydet havaitaan riippumatta potilaan LDL-kolesterolin tasoista, Journal of the American College of Cardiology -lehden julkaisema tutkimus osoittaa”
 Ilta-Sanomat 9.7.2021
 

Tämä on tiedetty jo aikoja sitten…

Tieteellinen näyttö on osoittanut jo vuosia sitten, että normaalia korkeammat triglyseridipitoisuudet ovat suurempi riski sydän ja verisuonitautien kannalta kuin, LDL-C kolesteroli arvo (Miller et al. 2011; Castaner et al. 2020; Tada et al. 2018).
HUOM! LDL-”kolesteroli” ei edes kuulu metabolisen oireyhtymän diagnoosikriteereihin (Takamiya et al. 2004). Tämä on erittäin tärkeä tiedostaa!

Metaboliset syyt veren triglyseridien nousuun

  • Metabolinen oireyhtymä, tyypin 2 diabetes sekä lihavuus ovat yhteydessä kohonneisiin triglyseridi- pitoisuuksiin (Miller et al. 2011).
  • Korkeita triglyseridi-pitoisuuksia havaitaan usein ihmisillä, joilla on metabolinen häiriötila nimeltään insuliiniresistenssi jo kauan ennen kuin veren glukoosipitoisuudessa tapahtuu nousua.
  • Kun sokereiden ja hiilihydraattien liikakulutus ylittää elimistön kapasiteetin varastoida energiaa normaalisti, johtaa se insuliiniresistenssiin, kohonneisiin triglyseridi-pitoisuuksiin sekä kohonneeseen sydän- ja verisuonitaudin riskiin (Parks E.J. 2001).

Virhe virallisessa ohjeistuksessa?

Perusterveydenhuollossa on luultu kauan, että vähärasvainen, korkea hiilihydraattinen ruokavalio auttaisi kohonneisiin triglyseridi-arvoihin? Kun tutkimme ihmisen biologiaa, fysiologiaa ja tieteellistä näyttöä, tilanne on täysin päinvastainen. Elimistö on paljon monimutkaisempi koneisto kuin oletetaan. Raffinoitujen- ja myös ns.”terveellisten” hiilihydraattien, kuten täysjyväviljojen, hedelmien ja palkokasvien liikakulutus johtaa korkeisiin triglyserideihin, jotka varastoituvat rasvoiksi (Hudgins et al. 1996).

Triasyyliglyseroli

Hiilihydraattien liikakulutus johtaa suurentuneeseen rasvahappopitoisuuteen plasmassa sekä sisäelinrasvan kertymiseen

(Volk et al. 2014) tutkimuksessa todettiin, että hiilihydraattimäärän lisääminen ja rasvan vähentäminen ruokavaliossa johti plasman kohonneisiin palmitoleiinihappojen (sisäsyntyinen rasvahappo, joka syntyy DNL- reaktiossa C16:1) kasvuun, joka on metabolisista sairauksista/sisäelinrasvasta kertova biomarkkeri. Kahdessa muussa tutkimuksessa (Forsythe et al. 2007) ja (Hyde et al. 2019) osoitettiin vähähiilihydraattisen ja korkea rasvaisen ruokavalion vähentävän tyydyttyneen rasvan määrää verenkierrossa sekä peruuttavan metabolisen oireyhtymän ilman merkittävää painonpudotusta.

Palmitoleiinihappo C16H30O2

Plasman palmitoleiinihappo on itsenäinen biomarkkeri, joka kertoo triglyseridemiasta (triglyseridien liiallinen määrä veressä) ja sisäelinrasvan määrästä (Paillard et al. 2008).

3d kuva rasvasta veressä

Hiilihydraattirajoitteinen ruokavalio lisää tyydyttyneen rasvan oksidaatiota, vähentää rasvan kertymistä, pienentää tyydyttyneen rasvan määrää verenkierrosta sekä lisää insuliinin sensitiivisyyttä, kun taas hiilihydraattien liikakulutus johtaa lisääntyneeseen rasvan varastointiin ihon alle ja sisäelimiin, lisääntyneeseen tyydyttyneen rasvan synteesiin plasmassa, lisääntyneeseen insuliiniresistenssiin ja dyslipidemiaan (Javanainen Vasteen blogi 2020).

Vaste ja triglyseridit

Vasteen seurantajaksot keskittyvät hiilihydraattien rajoittamiseen sekä ruokailurytmien harventamiseen. Vasteen seurantajaksoilla asiakkaamme saavuttavat 12 viikossa keskimäärin 25 prosentin pudotuksen seerumin triglyseridi-arvoissa (40 henkilön otanta). Vaste pystyy saavuttamaan merkittävän sydän ja verisuonitauti riskin laskun jo 12 viikossa. Vasteen näyttöön perustuva malli on alusta asti perustunut hiilihydraattien rajoittamiseen, joka tuottaa mm. triglyseridi veriarvoissa huikeita parannuksia. Nämä parannukset ovat kirjattu Vasteen vaikutusdataan.

LÄHTEET:

1.Castañer O, Pintó X, Subirana I, Amor AJ, Ros E, Hernáez Á, Martínez-González MÁ, Corella D, Salas-Salvadó J, Estruch R, Lapetra J, Gómez-Gracia E, Alonso-Gomez AM, Fiol M, Serra-Majem L, Corbella E, Benaiges D, Sorli JV, Ruiz-Canela M, Babió N, Sierra LT, Ortega E, Fitó M. Remnant Cholesterol, Not LDL Cholesterol, Is Associated With Incident Cardiovascular Disease. J Am Coll Cardiol. 2020 Dec 8;76(23):2712-2724. doi: 10.1016/j.jacc.2020.10.008. PMID: 33272365.
2.Hudgins LC, Hellerstein M, Seidman C, Neese R, Diakun J, Hirsch J. Human fatty acid synthesis is stimulated by a eucaloric low fat, high carbohydrate diet. J Clin Invest. 1996;97(9):2081-2091. doi:10.1172/JCI118645.
3.Javanainen T.A. Oletko todella sitä mitä syöt? Vaste Blogi 25.6.2020.
4.Miller M, Stone NJ, Ballantyne C, Bittner V, Criqui MH, Ginsberg HN, Goldberg AC, Howard WJ, Jacobson MS, Kris-Etherton PM, Lennie TA, Levi M, Mazzone T, Pennathur S; American Heart Association Clinical Lipidology, Thrombosis, and Prevention Committee of the Council on Nutrition, Physical Activity, and Metabolism; Council on Arteriosclerosis, Thrombosis and Vascular Biology; Council on Cardiovascular Nursing; Council on the Kidney in Cardiovascular Disease. Triglycerides and cardiovascular disease: a scientific statement from the American Heart Association. Circulation. 2011 May 24;123(20):2292-333. doi: 10.1161/CIR.0b013e3182160726. Epub 2011 Apr 18. PMID: 21502576.
5.Parks EJ. Effect of dietary carbohydrate on triglyceride metabolism in humans. J Nutr. 2001 Oct;131(10):2772S-2774S. doi: 10.1093/jn/131.10.2772S. PMID: 11584104.
6.Tada H, Nohara A, Kawashiri MA. Serum Triglycerides and Atherosclerotic Cardiovascular Disease: Insights from Clinical and Genetic Studies. Nutrients. 2018;10(11):1789. Published 2018 Nov 17. doi:10.3390/nu10111789
7.Tomoko Takamiya, Wahid R. Zaky, Daniel Edmundowics, Takashi Kadowaki, Hirotsugu Ueshima, Lewis H. Kuller, Akira Sekikawa
Diabetes Care Dec 2004, 27 (12) 2977-2979; DOI: 10.2337/diacare.27.12.2977

 

Muita artikkeleita

Solut täyttyvät glukoosista – Insuliiniresistenssin biokemiaa

Jos sinulla on liikaa glukoosia solun sisäisessä tilassa (intrasellulaarinen tila), maksa yrittää päästä siitä eroon valmistamalla rasvaa (Smith et al. 2019) ja samaan aikaan insuliini yrittää työntää uutta glukoosia jo täynnä oleviin soluihin. Maksa lähettää tätä uutta rasvaa VLDL (very low density lipoproteiini) muodossa muualle elimistöön. Näin syntyy viskeraalisen alueen rasva eli vaarallinen sisäelin rasva (rasvamaksa, rasvahaima, vatsanalaisrasva).

Lue lisää ›