Ashoka Nordic on ottanut Vasteen mukaan Sitra :n rahoittamaan (Louise & Göran Ehrnrootin säätiön tukema) Finnish Changemaker Map– kartoitukseen, jossa tunnistetaan suomalaisia muutoksentekijöitä. Ashoka Changemaker mapping nostaa suomalaiset muutoksentekijät kartalle.
”Muutoksentekijä on henkilö tai hanke, joka on tunnistanut yhteiskunnallisen haasteen, kehittänyt ratkaisun ja koonnut porukan ratkaisemaan ongelmaa käytännössä ”
Valintakriteereinä olivat seuraavat tekijät:
· Vakiintuneisuus
· Yhteiskunnallinen tavoite
· Yhdessä tekeminen
· Skaalaus ja avoimuus
· Yhteistyö
Mikä yhteiskunnallinen yritys? Muutoksentekijä?
”Tulevaisuus ei tapahdu, se tehdään. Jotta muutoksia syntyy, jonkun on nähtävä ongelma, kehitettävä ratkaisu ja saatava muut mukaan” (Sitra).
Vaste muutoksentekijänä
Vasteen valmennuksen ja jatkuvan seurannan (24/7) avulla Vaste auttaa elämäntapamuutoksella tyypin 2 diabeteksesta ja metabolisesta oireyhtymästä kärsiviä ihmisiä Pyrimme saamaan äänemme kuuluviin mediassa, yhteiskunnallisella tasolla ja terveydenhuollossa. Keräämme ympärillemme verkoston, joka toimii saman tavoitteen eteen. Vaste tulee haastamaan vanhat normit, jotka eivät tällä hetkellä tuota onnistumisia näiden sairauksien hoidossa (tilastot/vanhentunut tiede).
Yhteiskunnallista lisäarvoa tuodaan ”framille” niin, että metabolisista sairauksista parantuneet saavat paremmat mahdollisuudet jatkaa työntekoa eläkeikään asti ja sen jälkeen viettää terveenä laadukkaita eläkevuosia. Tämä tuo yhteiskuntaan onnellisuutta ja hyvinvointia.
Tällä hetkellä kuluttaja-asiakkaan lisäksi tuloksistamme hyötyy yhteiskunta ja työnantajat monella eri tavalla. Remission T2D:ssa saavuttanut asiakas käyttää sote-palveluja vähemmän, hänellä on vähemmän sairauspoissaoloja, hän käyttää vähemmän lääkkeitä. Tämä kaikki kokonaisuudessaan vapauttaa resursseja julkisella sektorilla ja pienentää yhteiskunnan menoja. Ja parantaa tuottavuutta työpaikalla.
Ongelma
Epidemia
International Diabetes Federation:n tilastojen mukaan vuonna 2017 maailmassa oli 425 miljoonaa diabetesta sairastavaa ihmistä (IDF Diabetes Atlas, 8th ed, 2017). Suomessa noin 500 000 – 1 000 000 suomalaista sairastaa diabetesta tai prediabetesta. Joka neljännellä suomalaisella on kasvanut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen. Arvioiden mukaan Suomessa on jopa 150 000 diagnosoimatonta tyypin 2 diabeetikkoa (diabetesliitto 2017). Tyypin 2 diabetesta sairastavien määrä kasvaa vuosi vuodelta (THL).
Terveydenhuoltojärjestelmän ongelmat
Nykyinen terveydenhuoltojärjestelmä ei pysty tällä hetkellä tarjoamaan kasvavalle kroonisten sairauksien kanssa taisteleville ihmisille seurantaa ja apua, jota he tarvitsisivat. Tämä johtuu pitkälti siitä, että terveydenhuoltojärjestelmää ei ole suunniteltu siihen, että se kohtaisi päivittäiset tarpeet, joita potilas kroonisissa sairauksissa tarvitsee (jatkuva seuranta, kannustus, psykologiset asiat jne.) (Wagner ja muut 2001). Tämänhetkinen koronatilanne on entisestään lisännyt haasteita terveydenhuollossa ja se näkyy vahvasti hoitovelassa.
Tyypin 2 diabeteksen ei tarvitse olla kroonisesti etenevä sairaus
Tyypin 2 diabetesta on kauan pidetty kroonisena parantumattomana sairautena ja arviolta 50 % T2D potilaista tarvitsee insuliinihoitoa 10 vuoden sisällä diagnoosista (Home ja muut 2014). Termi remissio tai sairauden peruutus on löytämässä tiensä tieteellisiin artikkeleihin ja kasvava tieteellinen näyttö tukee sitä, että remissio/taudin peruuttaminen on mahdollista tyypin 2 diabeteksessa. Remission kriteeri on, että hemoglobiini A1c (HbA1c) on alle diabeteksen kynnysarvon 6.5% tietyn ajan ilman verensokeria alentavaa lääkitystä (Ramos-Levi ja muut 2013).
Remissiota ei löydy hoitotavoitteista tällä hetkellä
Tällä hetkellä remissiota/taudin peruuttamista ei löydy diabeteksen hoitotavoitteista ja ohjeistuksista (käypähoito). Tämä on hyvä tiedostaa, sillä tieteellinen näyttö tukee sitä, että virallisella terveydenhuollolla ei ole mahdollisuutta saavuttaa tyypin 2 diabeteksessa remissiota/taudin peruuttamista tällä hetkellä (Karter ja muut 2014). Tämä nostaa esiin kysymyksen siitä, onko virallinen hoitolinja paras mahdollinen hoitolinja? Kaiser Permanenten suuressa tutkimuksessa kävi ilmi, että virallisen hoitolinjan mahdollisuus saavuttaa remissio tyypin 2 diabeteksessa oli 0,14% (Karter ja muut 2014). Tämä kertoo siitä, että nykyinen menetelmä ei tule ratkaisemaan koko ajan pahenevaa diabetesepidemiaa.
Meillä ei ole varaa tähän
Yhteiskuntana meillä ei ole enää varaa sietää diabetesepidemian jatkuvaa kasvua. Huolimatta monista esteistä ja rajoista terveydenhuoltojärjestelmässä, on terveydenhuollon vastuulla ensisijaisesti potilaiden selviytyminen tästä ennennäkemättömästä epidemiasta. Nykyinen hoitoprotokolla voi olla joillekin sopiva vaihtoehto hallita diabetesta (ilman halua parantua sairaudesta), mutta suurin osa tulee valitsemaan remission / sairauden peruuttamisen, kunhan heillä vain on tieto ja ymmärrys siitä, että se on mahdollista ja todellista.
Suomessa on valtava joukko tyypin 2 diabetes -potilaita, joiden terveydentila ei hoito- ja ravintosuositusten noudattamisesta huolimatta mene parempaan suuntaan. Tilanne pahenee vuosi vuodelta. Lääkityksestä ja hoidosta aiheutuu merkittävät kustannukset terveydenhuollolle / yhteiskunnalle.
Ratkaisu
Autamme T2D-potilaita saavuttamaan remission intensiivisellä jatkuvan seurannan valmennuksella (muokkaamalla ruokavaliota, ruokailurytmejä ja seuraamalla asiakasta jatkuvasti), jonka seurauksena henkilön terveydentila paranee terveen tasolle ja hän pystyy lopettamaan lääkityksen.
Vasteen valmennus antaa asiakkaalle mahdollisuuden kulkea sairastumispolkua takaisinpäin kohti terveyttä. Ensin peruutetaan tyypin 2 diabetes, sitten metabolinen oireyhtymä ja lopuksi estetään niiden uudelleensyntyminen. Valmennus antaa eväät pysyvään elämäntapamuutokseen.
Vaste tarjoaa ainoana organisaationa Suomessa jatkuvaa asiakkaan seurantaa (24/7) ja asiantuntemusta koko valmennuksen ajan. Asiakkaalla on mahdollisuus olla jatkuvasti yhteydessä Vasteen asiantuntijaan puhelimitse tai digitaalisesti. Meillä Vasteessa on asiantuntemus metabolisista sairauksista, biokemiasta sekä farmakologiasta. Jatkuva asiakkaan seuranta mahdollistaa tarvittaessa lähes reaaliaikaiset muutokset ja reagoinnit valmennuksen aikana. Jatkuva seuranta luo myös turvaa elämäntapavalmennuksen aikana.
Ruokailurytmien harventaminen sekä hiilihydraattirajoitteinen ruokavalio vähentävät glukoosin saantia ja mahdollistavat aineenvaihdunnan muuttumisen energian varastoimisesta energian polttamiseen. Tällä tavalla pääsemme tehokkaasti purkamaan vuosien aikana kertynyttä rasvakudosta ja parantuminen metabolisista sairauksista alkaa. Valmennuksen hyödyt perustuvat liiallisen glukoosin (hyperglykemia) ja liiallisen insuliinin (hyperinsulinemia) alentamiseen (Nuttall FQ ja muut 2015; Boden ja muut 2005).
Saattamalla tyypin 2 diabeteksen ja metabolisen oireyhtymän remissioon sekä vaikuttamalla niiden riskitekijöihin, yhteiskunta saa todella merkittäviä kustannushyötyjä. Meidän ei siis taloudellisistakaan syistä kannata tyytyä hoitamaan sairauden oiretta lääkkeillä (sairauden hallinta ilman mahdollisuutta parantua), varsinkin kun meillä on mahdollisuus parantaa sairaus ja estää sen kehittyminen.
Kiitos!
Kiitos kaikille, jotka ovat tukeneet Vasteen toimintaa ja kaikille heille, jotka suosittelivat Vastetta suomalaiseksi muutoksentekijäksi.
Käy tutustumassa Vasteen sivuilla: www.vastehealth.fi
Lähteet:
Boden G, Sargrad K, Homko C, Mozzoli M, Stein TP. (2005) Effect of a low-carbohydrate diet appetite, blood glucose levels, and insulin resistance in obese patients with type 2 diabetes. Ann Intern Med. Mar 15;142(6):403-11.
International Diabetes Federation. In IDF Diabetes Atlas, 8th ed.; International Diabetes Federation: Brussels, Belgium, 2017.
Home, P.; Riddle, M.; Cefalu, W.T.; Bailey, C.J.; Del Prato, S.; Leroith, D.; Schemthaner, G.; van Gaal, L.; Raz, I. (2014) Insulin therapy in people with Type 2 diabetes: Opportunities and challenges. Diabetes Care, 37, 1499–1508.
Karter, A.J.; Nundy, S.; Parker, M.M.; Moffet, H.H.; Huang, E.S. (2014) Incidence of remission in adults with Type 2 diabetes: The Diabetes & Aging Study. Diabetes Care 37, 3188–3195.
Nuttall FQ, Almokayyad RM, Gannon MC. (2015) Comparison of carbohydrate-free diet vs. fasting on plasma glucose, insulin and glucagon in type 2 diabetes. Metabolism Feb;64(2):253-62.
Ramos-Levi, A.M.; Cabrerizo, L.; Matia, P.; Sanchez-Pernaute, A.; Torres, A.J.; Rubio, M.A. (2013) Which criteria should be used to define type 2 diabetes remission after bariatric surgery. BMC Surgery13, 8.
Wagner EH, Austin BT, Davis C, Hindmarsh M, Schaefer J, Bonomi A. (2001) Improving chronic illness care: translating evidence into action. Health Aff 20(6):64-7.
