Veren glukoosipitoisuuden ja vasta todetun diabeteksen vaikutus vakavaan lopputulokseen COVID-19 sairaudessa

Veren glukoosipitoisuudella on suuri merkitys COVID-19:ssa, vaikka sinulla ei olisi edes diabetesta.

Wu J, Huang J, Zhu G, et al. (2020) Elevation of blood glucose level predicts worse outcomes in hospiltalized patiens with COVID-19: a retrospective cohort study. BMJ Open Diap Res Care 2020.

Tutkimukseen oli kerätty kuuden Wuhanin alueen sairaalan data välillä 26.12.2019 – 15.3.2020 (otanta: n=2289). Tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää veren glukoosipitoisuuden vaikutusta kriittiseen COVID-19 sairauteen. Tutkimuksessa käytettiin Cox:n hazard (vaarafunktio) mallia verensokerin mallinukseen. Herkkyys analyysin tarkoitus oli arvioida verensokeritasojen yhteyttä kriittisiin ja kuolemaan johtaneisiin tapauksiin COVID-19 sairaudessa.

Päätelmät:

Tutkimus osoitti, että kohonnutta veren glukoosipitoisuutta voidaan pitää itsenäisenä riskitekijänä saada kriittistä muotoa oleva COVID-19 ja mitä korkeampi glukoosipitoisuus oli, sitä pahempi lopputulema COVID-19 sairaudessa oli.
 
 

Li H, et al. (2020) Newly diagnosed diabetes is associated with a higher risk of mortality than known diabetes in hospitalized patients with COVID-19. Diabetes, Obesity and Metabolism.

Tutkimuksessa seurattiin n=453 aikuista potilasta, jotka olivat joutuneet sairaalahoitoon Wuhan Union sairaalassa välillä 22.1.2020–17.3.2020. Potilaat olivat jaoteltu neljään eri kategoriaan terveystietojen perusteella: 1.normaali veren glukoositasot, 2.hyperglykemia (paastoglukoosi 5.6-6.9 mmol/L ja/tai HbA1c 5.7-6.4%), 3.vasta diagnosoitu diabetes (paastoglukoosi yli 7 mmol/L tai HbA1c yli 6.5%) ja 4.diabetekseen. Kaikilta tutkittavilta saatiin selville COVID-19 sairauden lopputulos, joka on tärkeää arvioidessa tutkimuksen luotettavuutta. Cox:n hazard metodia käytettiin kokonaiskuolleisuuden arviointiin.
 

  • Koehenkilöt, joilla oli vastikään todettu diabetes, oli korkeimmat keskiarvolliset nousut, C-reaktiivisessa proteiinissa (tulehdusmarkkeri), valkosolujen määrässä, erytrosyyttien sedimentaatiossa, fibrinogeenissa ja paastoglukoosissa verrattuna normaali- ja hyperglykemia tason koehenkilöihin.
  • Koehenkilöillä, joilla oli vastikään todettu diabetes ja henkilöillä, joilla on ollut diabetes kauemmin, saivat todennäköisemmin COVID sairauteen liittyviä komplikaatioita kuten ARDS (äkillisesti ilmaantuva keuhkojen vaurio), akuutti munuaisvaurio, shokki, hypoalbuminemia, kriittistä muotoa oleva COVID-19 verrattuna kohenkilöihin, joilla oli normaali tai hyperglykeemiset sokeritasot.


Lähteet:
Li H, et al. (2020) Newly diagnosed diabetes is associated with a higher risk of mortality than known diabetes in hospitalized patients with COVID-19. Diabetes Obes Metab. May 29: 10.1111.
Wu J, et al. (2020) Elevation of blood glucose level predicts worse outcomes in hospitalized patients with Covid-19: a retrospective cohort study. BMJ Open Diabetes Res Care. 8(1).

Muita artikkeleita

Missä Vaste on ollut?

Valmistuminen yliopistosta Valmistuin keväällä 2023 Turun yliopistosta biokemistiksi sivuaineenani psykologia. Valmistujaisia vietettiin kesällä 2023 Kotkan hienossa konserttitalossa. Ammattimuusikot esittivät minulle tärkeitä ja merkityksellisiä elektronisen musiikin

Lue lisää ›

Solut täyttyvät glukoosista – Insuliiniresistenssin biokemiaa

Jos sinulla on liikaa glukoosia solun sisäisessä tilassa (intrasellulaarinen tila), maksa yrittää päästä siitä eroon valmistamalla rasvaa (Smith et al. 2019) ja samaan aikaan insuliini yrittää työntää uutta glukoosia jo täynnä oleviin soluihin. Maksa lähettää tätä uutta rasvaa VLDL (very low density lipoproteiini) muodossa muualle elimistöön. Näin syntyy viskeraalisen alueen rasva eli vaarallinen sisäelin rasva (rasvamaksa, rasvahaima, vatsanalaisrasva).

Lue lisää ›

Hiilihydraatti-insuliinimalli haastaa perinteisen kalorimallin lihavuuden hoidossa (Ludwig et al. 2021 The American Journal of Clinical Nutrition)

Yleisen näkemyksen mukaan liikalihavuusepidemia johtuu nykyaikaisten, erittäin maukkaiden, energiapitoisten jalostettujen elintarvikkeiden liiallisesta kulutuksesta, jota pahentaa istuva elämäntapa. Lihavuustilastot ovat kuitenkin historiallisen korkealla, vaikka energian tasapainomalli (EBM) ohjaa jatkuvasti keskittymistä syömään vähemmän ja liikkumaan enemmän.

Lue lisää ›