SARS-CoV-2 (uusi koronavirus) ja metabolinen oireyhtymä. Yhteys, jota ei voida ohittaa.

Coronavirus disease 2019 (COVID-19) pandemia on globaalinen katastrofi, joka koskettaa meitä jokaista. Virus on levinnyt nopeasti ympäri maapalloa ja sen oireet ovat vaihdelleet lievistä erittäin vakaviin. Kuolleisuusluvut vaihtelevat suuresti eri maiden välillä. Euroopassa kuolleisuus on ollut vielä suurempaa kuin Aasian maissa, josta virus sai alkunsa. Yleisesti on oletettu, että virus iskee vakavimmin vanhempiin ihmisiin, joilla on ollut liitännäissairauksia, kuten verenpainetauti tai diabetes, jotka ovat kaksi merkittävintä komponenttia metabolisessa oireyhtymässä. Ihmiset (myös nuoremmat), joilla on metabolisen oireyhtymän liitännäissairauksia, ovat saaneet vakavampia oireita koronaviruksesta ja selviytyminen taudista on ollut selvästi heikompaa.

Flunssavirukset ja metabolinen oireyhtymä- epidemiologiaa

Historiallisesti flunssavirukset ovat olleet riskitekijöitä ihmisille, joilla on ollut metabolisen oireyhtymän sairauksia, kuten diabetes, joka oli yksi suurimmista riskitekijöistä H1N1-viruksen (sikainfluenssa) raivotessa maailmassa vuonna 2009. Severe Acute Respiratory Syndrome (SARS) ja Middle East Respitatory Syndrome (MERSCoV) olivat riskialttiita erityisesti diabetesta sairastaville ihmisille1,2.

Coronavirus COVID-2019 novel coronavirus concept resposible for asian flu outbreak and coronaviruses influenza as dangerous flu strain cases as a pandemic 3d rendering

COVID-19 ja metabolinen oireyhtymä- epidemiologiaa

Tuore meta-analyysi Kiinasta (N=46,248 potilasta) osoittaa, että yksi suurimmista riskitekijöistä saada vakavampaa muotoa oleva covid-19, on korkea verenpaine. Toiseksi suurin riskitekijä on diabetes ja kolmanneksi suurin on sydän- ja verisuonitaudit. Vasta neljäntenä tuli hengitys- ja keuhkosairaudet3. Toisessa kohortti tutkimuksessa, jossa 131 infektion saanutta potilasta tarvitsi sairaalahoitoa Wuhanissa, kävi ilmi, että verenpainetauti oli suurin riskitekijä (30%) saada vakavaa muotoa oleva sairaus koronaviruksesta. Toiseksi suurin riskitekijä oli diabetes (19%) ja kolmanneksi suurin riskitekijä oli sydän- ja verisuonitaudit (8%)4.

COVID-19 ja metabolinen oireyhtymä – molekyylibiologiaa

Aikaisemman patogeenisen koronaviruksen (SARS, SARS-CoV-2:n ”sisarvirus”), on osoitettu sitoutuvan kohdesoluun angiotensiinikonvertaasi 2 -entsyymin avustuksella (ACE2), joka ilmentyy keuhkojen, munuaisten, suoliston ja verisuonien epiteelisoluissa5. Tutkimukset ACE-estäjien (verenpainelääke) ja ibuprofeenin (särkylääke) ympärillä kasvaa, koska ne saattavat lisätä ACE2:n ilmentymistä, mikä taas saattaa lisätä viruksen tunkeutumiskykyä 6. Tämä kuitenkin vaatii vielä lisää tutkimusdataa, jotta voitaisiin tehdä tarkempaa analyysiä.

Miksi diabetes on korkea riski?

Hyperglykemia (liian korkeat verensokerit) heikentää immuunipuolustusta usealla eri tavalla7,8,9. Diabetesta sairastavat ihmiset saavat myös helposti erilaisia infektioita10. Immuniteetin heikkeneminen hyperglykemian ja diabeteksen takia lisäävät riskiä saada komplikaatioita COVID-19 sairaudessa. Vähentääkö diabeteksen peruuttaminen ja sokereiden normalisoituminen riskiä saada näitä komplikaatioita? Me emme tiedä, mutta voimme ainakin vähentää riskiä kuulua mahdolliseen riskiryhmään.

Miten voimme itse vaikuttaa riskitekijöihin?

Meidän on tärkeää varmistua siitä, että saamme korkean verenpaineen ja glukoosin kontrolliin, jolloin pystymme vaikuttamaan siihen, ettei mahdollinen COVID-19 sairaus ole  niin suuri riski meille.
Yleisesti tiedetään, että metabolisen oireyhtymän aiheuttaa insuliini- nimisen hormonin liiallinen määrä elimistössä, jota ajaa runsas hiilihydraattien kulutus ja terveyttä heikentävät elämäntavat. Tapaustutkimuksemme mukaan hiilihydraatteja rajoittamalla ja ruokailurytmejä harventamalla metabolinen oireyhtymä on tehokkaasti peruutettavissa11.
Me suosittelemme asiakkaitamme noudattamaan ohjeistusta sosiaalisesta distanssista (fyysinen välimatka yli 2m, pysyä kotona) ja henkilökohtaisesta hygieniasta, jolla pystymme estämään viruksen leviämistä ja pitämään terveydenhuoltokapasiteetin toimintakykyisenä.. Riskiryhmiin kuuluvien täytyy olla erityisen tarkkana ohjeiden noudattamisessa.
Tiede COVID-19:sta kehittyy nopeasti. Tutkijat etulinjassa selvittävät jatkuvasti, kuinka uusi koronavirus vaikuttaa ihmisen terveyteen ja mikä on paras keino taistella sitä vastaan. Vaste seuraa jatkuvasti tiedettä asian ympärillä ja tulee pitämään teidät ajan tasalla siitä, kuinka metabolista oireyhtymää sairastavat ihmiset pystyvät tehokkaimmin suojautumaan virusta vastaan. Vaste auttaa asiakkaitaan saavuttamaan metabolisen terveyden ja kohtaamaan yhdessä tulevien viikkojen vaikeudet kaikesta huolimatta.

Lähteet:
1.Song Z, Xu Y, Bao L, et al. From SARS to MERS, thrusting coronaviruses into the spotlight. Viruses. 2019;11: E59.
2.Yang JK, Feng Y, Yuan MY, et al. Plasma glucose levels and diabetes are independent predictors for mortality and morbidity in patients with SARS. Diabet Med. 2006; 23:623–8.
3.Yang J, Zheng Y, Gou X, et al. Prevalence of comorbidities in the novel Wuhan coronavirus (COVID-19) infection: a systematic review and meta-analysis. Int J Infect Dis. 2020; pii: S1201-9712(20)30136-3.
4.Zhou F, Yu T, Du R, et al., Clinical course and risk factors for mortality of adult inpatients with COVID-19 in Wuhan, China: a retrospective cohort study. Lancet. 2020; pii: S0140-6736(20)30566-3.
5.Wan Y, Shang J, Graham R, et al. Receptor recognition by novel coronavirus from Wuhan: An analysis based on decade-long structural studies of SARS. J Virology. 2020;94:e00127-20.
6.Fang L, Karakiulakis G, Roth M. Are patients with hypertension and diabetes mellitus at increased risk for COVID-19 infection? Lancet Respir Med. 2020; pii: S2213-2600 (20)30116-8.
7.Geerlings SE, Hoepelman AI. FEMS Immunol Med Microbiol,1999; doi:10.1111/j.1574-695X.1999.tb01397.x
8.Kiselar JG, et al. PLOS ONE, 2015; DOI: 10.1371/journal.pone.0130533
9.Abu-Ashour W, et al. BMC Infect Dis. 2018;18(1):67. 2018 doi:10.1186/s12879-018-2975-2
10.Weintrob et al. UpToDate, 2020; https://www.uptodate.com/contents/susceptibility-to-infections-in-persons-with-diabetes-mellitus
11.Javanainen T. Paaston ja hiilihydraattirajoitteisen ruokavalion vaikutus esidiabetekseen ja metaboliseen oireyhtymään. Vaste 2019.

Muita artikkeleita

Missä Vaste on ollut?

Valmistuminen yliopistosta Valmistuin keväällä 2023 Turun yliopistosta biokemistiksi sivuaineenani psykologia. Valmistujaisia vietettiin kesällä 2023 Kotkan hienossa konserttitalossa. Ammattimuusikot esittivät minulle tärkeitä ja merkityksellisiä elektronisen musiikin

Lue lisää ›

Solut täyttyvät glukoosista – Insuliiniresistenssin biokemiaa

Jos sinulla on liikaa glukoosia solun sisäisessä tilassa (intrasellulaarinen tila), maksa yrittää päästä siitä eroon valmistamalla rasvaa (Smith et al. 2019) ja samaan aikaan insuliini yrittää työntää uutta glukoosia jo täynnä oleviin soluihin. Maksa lähettää tätä uutta rasvaa VLDL (very low density lipoproteiini) muodossa muualle elimistöön. Näin syntyy viskeraalisen alueen rasva eli vaarallinen sisäelin rasva (rasvamaksa, rasvahaima, vatsanalaisrasva).

Lue lisää ›

Hiilihydraatti-insuliinimalli haastaa perinteisen kalorimallin lihavuuden hoidossa (Ludwig et al. 2021 The American Journal of Clinical Nutrition)

Yleisen näkemyksen mukaan liikalihavuusepidemia johtuu nykyaikaisten, erittäin maukkaiden, energiapitoisten jalostettujen elintarvikkeiden liiallisesta kulutuksesta, jota pahentaa istuva elämäntapa. Lihavuustilastot ovat kuitenkin historiallisen korkealla, vaikka energian tasapainomalli (EBM) ohjaa jatkuvasti keskittymistä syömään vähemmän ja liikkumaan enemmän.

Lue lisää ›